Nämä viimeaikaiset tapahtumat rakkaassa naapurimaassamme asettavat todellakin kyseenalaiseksi sen, onko Ruotsi enää hyvinvoiva kansankoti. Jatkuvat ryöstöjen sarjat tuntuvat olevan arkipäivää, tai ainakin media tuntuu olevan kovin herkkänä uutisoimaan uusista iskuista.
Viimeksi tänään HS uutisoi uudesta iskusta Göteborgissa http://www.hs.fi/artikkeli/1135233582775.
Jenkkiläisiä villin lännen tarinoita kuulleelle nämä tapahtumat eivät ole mitenkään hätkähdyttäviä, mutta se, että tapahtumakenttänä on meille kaikille niin rakas naapurimme, saattaa järkyttää enemmän tai vähemmän.
Mehän olemme oikeastaan yhtä ja samaa sakkia, Pohjoismaita, EU-maita, Schengen-maita.
Keväällä Suomessakin tapahtuneet ryöstösarjat ovat omiaan pistämään itse kunkin miettimään kansallista turvallisuuttamme, elämmekö enää pumpulin ympäröimänä. Emme ole itse asiassa eläneet enää pitkään aikaan. Poliisit tuntuvat olevan voimattomia näiden ryöstöaaltojen edessä, ja jos näin todellakin on, mitä voimme enää tehdä?
Ovi auki siirtolaisille
Ruotsi on pitkään ollut Euroopan edelläkävijä siirtolaispolitiikassa. Siis ainakin EU:n mittapuulla, Suomihan on ollut perinteisesti hyvin nihkeä ottamaan vastaan kiintiöpakolaisia.
Ainakin minulle herää väkisinkin kysymys siitä, onko Ruotsi pitänyt ovensa liian avonaisena maahanmuutolle, onko maahan päässyt pesiytymään ns. ääriaineksia tai rikollisryhmiä. Pidän itse tätä hyvin ilmeisenä, sillä ongelmia on esiintynyt erityisesti siirtolaisten asuttamilla alueilla. Mellakat ovat yleistyneet ja monissa kaupungeissa, kuten Malmössä, on alueita, jonne tavallisella medelsvenskalla ei ole mitään asiaa, sinne ei vain uskalleta mennä.
Pakolais- ja siirtolaispolitiikkaa olisi syytä tarkistaa, sillä huijarit käyttävät lainsäädäntömme porsaanreikiä armotta hyväkseen. Tällä tavalla myös ulkomaisia rikollisjärjestöjä pesiytyy myös meille Pohjoismaihin.
On arvioitu, että Ruotsin raharyöstöt olisivat pitkälti entisten eteläeurooppalaisten ammattisotilaiden suorittamia. Balkanin alueelta tulevia siirtolaisia onkin Ruotsissa erityisen runsaasti.
Ei kiitos Suomeen!
Tällaisen kehityksen jatkuessa on selvää, että myös meidän stabiili turvallisuutemme on vaarassa. Tämän vuoksi pidän erittäin tärkeänä prioriteettina pakolaisten ja siirtolaisten taustan tarkistamista kaikissa EU-maissa, sillä liikkumisen ollessa unionin sisällä vapaata, tarkastus täytyy suorittaa ensimmäisessä maassa, jonne pakolaiset saapuvat.
Tämä ei ole missään määrin pakolais-/siirtolaisvastainen kannanotto, vaan näen asian pikemminkin siten, että tiukennetut tarkastukset hyödyttäisivät meitä kaikkia, niin aidossa hädässä olevia pakolaisia, siirtolaisia, kuin tavallisia eurooppalaisia.
Taatkaamme yhdessä turvallisuutta toisillemme.
